Viholliseni

Vihdoin vuoden 1563 valtiopäivillä sain tahtoni läpi ja veljeni Juhana tuomittiin valtion kavaltajaksi. Hänen piti menettää henkensä, maansa ja oikeutensa kruunuun. Kuitenkin Juhanan pidettyä Turussa puheen, hän sai käännettyä rahvaan väen minua vastaan. Hän sai muodostettua iteselleen suojaksi armeijan. Samana kesänä lähetin oman armeijani Suomeen kukistamaan Juhanan. Hän ei kuitenkaan suostunut tulemaan Ruotsiin vapaaehtoisesti, joten mieheni piirittivät Turun linnan. Loppujen lopuksi saimme kuitenkin vallattua Turun linnan ja Juhana vaimoineen saatiin kuljetettua Ruotsiin vangeiksi.


Juhana III

Välini alkoi huononemaan myös ylhäistöaatelisten kanssa noin 1560-luvun puolivälissä. He eivät hyväksyneet päätöksiäni, eivätkä olleet asioista samaa mieltä kanssani. He varmasti suunnittelivat pääni menoksi ja syrjäyttämisekseni kaikenlaisia asioita yhdessä Juhanan kanssa. Rottia kaikki! Pelkureita ja pettureita. Ei kruunulle käännetä selkää. Siispä päätin tehdä asialle jotain, sillä minä en hoviini epäluotettavia henkilöitä halunnut. Teloittaminen oli ainoa varma keino säilyttää kruunu itselläni. Kaikkia en tosin heti saanut teloitettua, ja iso osa heistä säilyi elossa vallankaappauksen takia. En ymmärrä, miten 2016 vuoden Suomessa voidaan olla niin helläkätisiä pettureille. Rangaistukset ovat löysiä ja kiinniotetut rikolliset joutuvat vain elämään tyrmissä. Kummaksun tätä syvästi.

- Eerik XIV